Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Kaksi pilkkipäivää takana.Pikkujärveltä löytyi jäätä 5cm(tänään jo 8cm).
Ahvenia löytyi syvänteestä,jossa vettä oli 7m.Saatiin tasurilla kymmenkunta pannukarkeeta varttikiloista.Pientäkin oli seassa.Kalat oli ihan pohjassa eikä lähteneet nousemaan.
Tänään paikalle oli tullut haukia.Saatiin pari kiloista. Matalassa lahdesta,josta talvella tulee kalaa ei nyt nykässytkään. Tasurina käytin 10cm jättiläissilliä ja 6cm muikku rauhalaa.
Jää oli eilen mahtavan näköistä.Läpikuultavaa ja mustaa.Tänään oli huurre päällä.Aurinko paistoi ja lämmitti.
Tänäänkin vielä samalla pikkujärvellä.Heikkoa oli syönti.Ahven jökötti pohjassa.Muikut näkyi avannosta.Isoa tasuria uittelin.Kaksi haukea kävi roppaamassa.
Kuulin tuossa,että Ylä-Keiteleellä vetivät vielä viikonloppuna troolia,joten sinne ei vielä pääse.Kyllä tekis mieli ajoahvenen perään. Muikku lopettelee kutuaan,ja niiltä seuduin voisi tömähdellä.
Varasin viikonlopun Ruotsin Lappiin joulukuulle. Siellä ui taimenta ja isoa ahventa.
Kovasti kiinnostais nuo keiteleen ahvenet, aika hurjia juttuja oon kuullu niistä. Pystytkö Kirppu yhtään valaisemaan mistä osista keitelettä on mahdollista saada hyviä ahvensaaliita? Onko ne Parhaat paikat aivan pohjoisessa vai missä?
On vähän into poissa näistä Keski-Suomen ahventouhuista, lähinnä sen takia kun tuo ahvenen koko tuppaa olemaan aika onnetonta...
Keitelejärvestä tosiaan kuulee aina välillä juttuja isoista ahvenista/ahvensaaliista.Itse ostin joku vuosi sitten vesistökartan,missä näkyy Keitele järvi Suolahdesta-Keitelepohjaan.
Itse kalastan pohjois osissa:Ylä-Keiteleellä,Suovanselällä ja Harinkaanselällä.Olen myös kuullut Lavianselästä ja sen tasuriahvenista.Karttuselältä tuli toissa helmikuussa 1.67kg ahven.Varmasti on myös siellä Jyväskylän päässä ahvenen köriläitä.
Etsin kartasta yleensä pakkoja tai syvänteen penkkoja.Kun ottaa uuden ison selän tutkittavaksi,niin voi olla ettei heti ensimmäisellä kerralla kalaa löydä.Jos jaksaa uhrata etsimiseen useamman reissun niin mahdollisuudet paranee.Tietysti voi mennä sinne missä ongitaan paljon.
Mieleeni on jäänyt yhden mestaripilkkijän neuvo: Kun jää on kirkas tai vähäluminen on kalat selillä ja syvemmällä.Kun lumipeite kasvaa ahven siirtyy rantapenkalle.
Keitelejärvi on kirkasvetinen,ja siksi olen huomannut että pilvinen/pyryinen keli on parempi kuin kirkas. Kuunvaiheista mielestäni on paras aika nouseva kuu,kun se lähentelee puolikasta.
Nyt kun jäät tulee käyn varmaan Ylä-keiteleellä Pihkurin selällä ja siellä olevilla pakoilla. Samoin minulla on yksi "salainen" kolmion muotoinen pakka Luotolansaaren kupeella.
Sitten on Harinkaan selällä olevat pakat ja penkat 5-10m.
Nyt alkutalvesta isompi tasuri kevättä kohti pienennän.Reikää pitää tehdä paljon.Vaimo taas jää kököttämään samoille reijille,ja jää härnäämään kalaa ja odottelee.Onkii kaikenäköisillä virityksillä tasurista morriin.Saa myös kalaa.
Silli kertoi yks päivä mailissa, että Säkylänpyhäjärvi on Suomen varmimpia paikkoja saada kilonen ahven.Sanoisimpa,että Keitelejärvi vois olla näilläkorkeuksilla paras.
Viime keväänä tapasin miehen,joka oli saanut Keitelejärvestä 920g ahvenen.
Nämä ei ole ainoita oikeita/vääriä vaihtoehtoja.Nää on kokemuksia ja suunnitelmia.Ottakaa kantaa.
Samoin Keitelejärven rannoilla asujat kertokaa jäätilanteesta.
Tuossapa kuva viime talven suurimmasta tasuriahvenesta mitä kohdalle sattui, painoa 960 g, ottipeli sillitonin kevennetty muikun värinen tasuri ja pyyntipaikkana Svanisträsk.
Itsellä ahven tasureissa: 0.16-0,18 mm monofiili 2-4 cm tasurit.
siitä sitten ylöspäin 0,20 mm-0,25 mm. Tuo 0,25 mm alakaa olla ylärajoilla, ainakin mun mielestä pienemmille tasureille. Kiinnitys pilkkilukko. perholukkoa en käytä, koska silla on taipumus irrota välillä, kun joutuu sopivaan kulmaan.
tietenkin sillin valmistamilla tasureilla on kokoa, joten tuommonen 0,30 mm-0,40 mm mono ei ole liioiteltua varmaankaan. Onhan niissä ihan toisella tavalla vastusta kuin pikkutasureissa.
Kyllä ohuella monofiililla tulee isokin kala ylös. 0,22 mm/ 6 kg pilkkihauki, tosin tuuria oli rutkasti, kun oli nautilus vaan huulesta kiinni, eikä suussa.
Kiitoksia vinkeistä!
Se on yksi huono puoli tuossa ahvenen etsimisessä, että se tosiaan vaatii varmasti useampia reissuja ennen kuin voi olettaa saavansa kunnon saaliita. Siksi olisi mukava tietää että joku on joskus kyseisestä järvestä kunnon ahvenia saanut, muuten loppuu kyllä usko kesken. Mutta kyllä tuo keitele sen verran houkuttelevalta kuulostaa että sielä voisi jonkun kerran pyörähtää jos sattuu oikeen hyvät kelit. Nuo pohjoiskeiteleen paikat alkavat kyllä olla vähän turhan kaukana...
Oletko muuten pilkkinyt pakoilla pohjasta vai myös välivedestä? Itse olen joskus tavoittanut kirkkailla jäillä ajoahvenia ihan jään alatkin vaikka vettä on ollut yli 5 metriä.
Niin kyllä ne ajoahvenet on usein välivedessä tai jään alla.Viimetalven suurin tuli helmikuussa 4m vedestä n. 1/2metriä jään alta.Sehän se on tasurionkijan valtti kun ongitaan kaikki vesikerrokset.
Joskus myös tömähtää kun laskee takaisin pohjaan.Ongin välillä aloittaen pinnasta ja välillä aloitan taas pohjasta.
Sitä voisi miettiä kans millätavoin ajoahvenen löytää.Teen usein kolme reikää riviin peräjälkeen ja sitten ongin ne järjestyksessä.Kun kalat löytyy yritän seurata niitä.Mites muut paikallistatte kaloja?
Jään alta onkiessa on sellainen ongelma, että tasuri monesti rasahtelee jäänreunaan ja koukku vääntyy.Jotkut käyttää metristä tapsia,jossa on leikari(ilman lukkoa) "yläpäässä"kiertymisen estämiseksi.Sillä näkee myös milloin tasuri on jään alla.
Tänään pääsin jo isolle selälle tasuria uittamaan.Kävin Nilakalla.Jäätä oli 6cm. Syvällä näyttäis olevan kala.7m vedestä puolenpäivän aikoihin vähän söi.Muuten oli hiljaista.Varttikilonen oli suurin ja muutamia muitakin ihan pannukarkeita.
Eilen kävin Tossavanlahdella.Saaliina yksi pikku kuha.
Sillin tasureita olen uitellut.Kevennettyä ja jättiläistä.Niihin se vielä nappaa kun kohilleen sattuu.
Eilen löytyi Nilakalta tasuriahvenia.Saatiin vaimon kanssa 200-375g ahventa 15kg.Ottivat Sillin kevennettyyn.Oli juhlaa onkia.Paikalla kävi myös pari kilpapilkkijää,mutta eivät saaneet kuin sinttejä.Oli tasuripäivä.Seassa tuli myös kolme haukea 1-1.5kg.Peruke on pakollinen.
Kirpullahan ollut hieno päivä. Oma pilkkisaalis näiltä jäiltä toistaiseksi pari sinttiä. Lauantaina pitäisi mennä jonnekin puntareita heiluttelemaan. Onko jää vahvistunut siellä suunnassa vielä tämän viikon aikana? Meni nuo pakkasetkin persiilleen .
Osin otsikon aihetta sivuten minua alkoi kiinnostamaan tuo Svanisträsk. Mielelläni kuulisin paikalla käyneiltä hieman lisäinfoa. Miten paikka on avoinna talviaikana, onko sinne esim. mahdollista majoittua asuntoautolla joulukuussa? Nettisivut löysin, mutta niillä ei talventoiminnoista puhuta mitään.
Svanikselle lähdetään Joulukuun alussa. Svanis on todella kaunis järvi, vesi kristallinkirkasta. Sähköä siellä ei ole saatavana mutta agrekaatilla tuokin ongelma ratkeaa.. Asuntoautolla menemiseen en näe mitään estettä. Otappa yhteys yv:llä nimimerkkiin Turdus niin saat aivan tarkkaa tietoa!! Suosittelen tuota paikkaa lämpimästi!
Terve.
Haluaisin vielä jatkaa keskustelua isoista tasuriahvenista, ja siitä miten saisi sen kalan koon tuonne 500-700g?Luulepa että näilläkin kotivesillä niitä körmyjä ui, eikä se ole ihan tuurin peliä ole mihin onkeen ne ottaa.Kesällä niitä saa hyvinkin,ja kun kesäahvenissa ei ole mätipussia painona niin luulishan noita löytyvän talvellakin.Tasurinkokoa olen kasvattanut,nyt olen miettinyt, että pilkinköhän liian matalalla, kun usein olen alle 10m vedessä?
Onki ahveneni koko on noussut viime vuosina tasurin myötä kokoluokkaan 200-400g ja se on tietysti innostanut jalostamaan tätä onkimuotoa.Viime viikolla yksi kilpapilkkijä tuumasi, että se on tuo tasurionkiminen oma "taiteenlajinsa" Toivon, että voitais tätä lajia kehittää eteenpäinkin ennakkoluuloitta.Silli ja Turdus on kertoneet avoimesti mahdollisuudesta saada lohikala pilkkivehkein Svanikselta mutta myös kotivesiltä.Yksi kaverini sai Varkaudesta tasurilla muutama vuosi sitten 2.750kg taimenen.Taimenta ja järvilohta ui järvissämme tänään enemmän kuin koskaan.Siis silliä lainaten "menkää pilkille siitä"
Tuonne Svanikselle olen itsekkin menossa joulukuussa,ja sieltä on tietty mahdollisuus tömähtää isokin.Taimen tai ahven.
Kyllä noita lohikaloja kotoisilta vesiltäkin saa.. Omalle kohdalle sattunut suurin Järvitaimen on 3,5kg joka pilkillä on noussut. Tärpit ovat varmasti harvassa,mutta oikeilta paikoilta noita pottikaloja joskus tapaa. Toki vehkeisiinkin pitää kiinnittää huomiota, Sillin tapaan itsellä on käytössä laajakehäisellä perhokelalla varustettu 60cm pitkä uisteluvavan kärjen pala johon on tehty sopiva kahva korkista ja siimana 0,35 eli vehkeet kestää. Normi Delfiinistä rupeaa savu nousemaan kun Svanikselta rojahtaa sellainen 5 kiloinen taneli riuhtomaan. Itsellä kuvan koko on kasvanut ajan myötä, uskoahan se vaatii lillutella sellaista 10cm kuvaa kun kaverit vetää saman kokoisia ahvenia.. Mutta, mutta sitten kun sattuu kohdalle niin se on yhtä juhlaa kun veteleepi välivedestä niitä oikeasti "pannukarkeita" kun muut vetää nollaa. Tärpit harvenee mutta laatu korvaa määrän.
Niihän se on, itelläni tämä viikonloppu on menny niin päin v*tt*a. Eilen oltiin pilkillä ja menetin Ässä-tasurin, kala ei mitenkään jättimäiseltä tuntunut mutta siima poikki, tänään sama juttu samalla reiällä ja suurinpiirtein samaan aikaan. Käytän tuota unisolmua ja aloin epäilemään sen kestävyyttä, 0.2 siima poikki tänään ja eilen 0.16. Kalliiks alkaa tulemaan tämä homma
.
Kalliiks alkaa tulemaan tämä homma